Tuuttipupu❤
Kun kuulin tästä Rogerin uudesta The Wall-elokuvasta, joka näytettäisiin maailmalla samaan aikaan aikavyöhykeittäin, ajattelin heti, että olispa siistiä mennä kattomaan se. Harmi kyllä se oli tiistaipäivä, vaan kuinka sattuikaan mulla oli keskiviikkona myöhäisempi aamu, joten ajoin tiistaina koulun jälkeen kotiin ja lähdettiin sit illaks elokuviin.
Tämä reippaasti yli parituntinen spektaakkeli oli kieltämättä monissa kohdissa aika huikeeta nähtävää ja kuultavaa (Comfortably Numbia ei tosin voi koskaan kuunnella ilman kylmiä väreitä), ja ne pätkät Rogerin vierailuista toisen maailmansodan muistomerkeillä oli myös aika järisyttäviä.
Paljon oli kuitenki sellasta, että ite en ainakaan ymmärtänyt ollenkaan. Another Brick In The Wallin lapsikuoro oli paitsi karmee myös tosi teennäinen eikä se sopinu koko leffaan mun mielestä millään tasolla. Myös selvät natsiviittaukset oli aika hämmentäviä ja osa taustalla pyörivistä nauhoista myös, vaikka luultavasti se oli tarkoituskin.
No, Pink Floydin kansitaiteesta jos on vähänkään perillä niin ei ne valtavat hahmot ainakaan juuri yllättämään päässeet, mutta aika groteskeja ne oli silti.
Loppujen lopuksi suorapuheinen The Wall käsitteli sotaa niin, että se nousi musiikin rinnalle samanarvoiseks tekijäksi ja antoihan se paljon ajattelemisen aihetta varsinkin loppua kohden. Mutta siitä johtuen mulle jäi koko konseptista aika epäselvä kuva, niinkuin ei oltais osattu valita näiden kahden teeman väliltä ja sit ne päätettiin lopulta yhdistää sillä lopputuloksella, että parempaankin oltais pystytty.
Ehkä sanomattakin on selvää, että nämä kuvat oli netistä otettuja.
